WP2 Mediakokemus, yhteisöllinen vuorovaikutus ja yhteisluominen
Digitaalisten teknologioiden jatkuva kehittyminen tuo uusia mahdollisuuksia myös media-alalle. Tärkeintä kuitenkin on ymmärtää, miten tämä kehitys voi tulla osaksi ihmisen arkea samalla tavoin kuin TV tai sanomalehti, ja millaisia kokemuksia niiden odotetaan tarjoavan. Tämä kuluttajakäyttäytymisen ymmärtäminen auttaa media-alan yrityksiä suunnittelemaan palveluita, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan, ja jotka houkuttelevat mainostajia. Asiakastuntemus lisää myös Suomen mediayritysten kilpailukykyä ja synnyttää uusia kansainvälisiä liiketoimintaverkkoja.
WP2:n tavoitteena on kerätä ymmärrystä siitä, minkälaiset pinnalle nousevat uuden median käyttötottumukset voivat kohentaa ihmisten jokapäiväistä arkea, ja sitä kautta identifioida uusia liiketoiminta- ja partneroitumismahdollisuuksia. WP2:ssa tutkitaan myös mitä ’playfulness’ voisi merkitä tulevaisuuden mediapalveluissa, mikä aikaansaa hyvän 3D-katsomiskokemuksen ja mikä on yhteiskokemuksen merkitys mediapalveluissa.
WP2:n tavoitteena on kerätä ymmärrystä siitä, minkälaiset pinnalle nousevat uuden median käyttötottumukset voivat kohentaa ihmisten jokapäiväistä arkea, ja sitä kautta identifioida uusia liiketoiminta- ja partneroitumismahdollisuuksia. WP2:ssa tutkitaan myös mitä ’playfulness’ voisi merkitä tulevaisuuden mediapalveluissa, mikä aikaansaa hyvän 3D-katsomiskokemuksen ja mikä on yhteiskokemuksen merkitys mediapalveluissa.
Ubimedia
Hankkeen vetäjä: Kristina Hännikäinen, Aller Media, kristina.hannikainen(at)aller.fi
Ubimedian yleistavoite on tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja suunnitella ubiikkiin tietotekniikkaan pohjautuvia mediapalveluita yhteistyössä käyttäjien kanssa. Painopiste on neljässä eri ubimedia-teemassa: 1) yhteisölliset kontekstitietoiset palvelut, 2) laajennettu todellisuus ja printti, 3) ubiikki yhteisöllinen TV-palvelu, 4) ubiikki suoramarkkinointi.
Partnerit:Aller Media, Seed Digital Media, Undo, Alma Media, VTT, HIIT
Play Society (alk. 2011 alussa)
Hankkeen tavoitteena on ymmärtää, miten ja miksi jostakin tulee ’playful’ (pelillinen, leikillinen). Tähän pyritään useilla prototyyppikokeiluilla, joissa keskitytään kriittiseen käännepisteeseen siirryttäessä pelillisyydestä/leikillisyydestä ei-pelillisyyteen/ei-leikillisyyteen. Projektissa perehdytään myös pelillisen/leikillisen kokemuksen sosiaalisiin ulottuvuuksiin ja siihen, miten pelillisyys/leikillisyys auttaa yhteiskokemista.
Partnerit: Nokia, Sanoma News, Neogames, HIIT, Tampereen Yliopisto, Aalto ECON
Stereoscopic 3D (S3D)
Hankkeen vetäjä: Miska Hannuksela, Nokia, miska.hannuksela(at)nokia.fi
Hanke keskittyy korkealaatuisten stereoskooppisten ja autostereoskooppisten 3D-sisältöjen tuotantomenetelmiin eri mediaformaateissa (elokuvat, tv, mobiili, web). Tarkoituksena on löytää optimaalinen sisällön tuotannon ja kompression menetelmä ja saada selville oikeat parametrit hyväksyttävään, mukavaan ja hyvään katsomiskokemukseen käyttäjätestien kautta.
Partnerit:Nokia, Undo, Stereoscape, Great Apes, Aalto SCI
Geneerinen tutkimus
Median yhteiskokeminen (2011)
Hankkeen vetäjä: Anu Kankainen, HIIT, anu.kankainen(at)hiit.fi
Tämän hetkinen lähestymistapa median käytön ja mediakokemuksen tutkimuksessa on keskittynyt yksilön kokemuksiin ja yhden käyttäjän tilanteisiin. Mediateollisuudessa olisi kuitenkin erittäin tärkeää ymmärtää jokapäiväisen mediakäytön sosiaaliset ulottuvuudet. Yleensä ihmiset käyttävät, luovat, kokevat ja jakavat mediaa ryhmissä, joten suuri osa median käytöstä on pohjimmiltaan yhdessä koettua. Tutkimustiedossa on edelleen merkittävä aukko sen ymmärtämisessä, mikä tuottaa tyydyttävän median yhteiskokemuksen.
Median yhteiskokemista tutkitaan on-line videopalveluiden ja digitaalisen television avulla. Tavoitteena on mitata ja analysoida, kuinka sosiaaliset aspektit kuten koettu samanaikaisuus, tietoisuus ystävistä ja perheenjäsenistä sekä fyysinen läheisyys vaikuttavat videon katsomiskokemukseen.
Median yhteiskokemista tutkitaan on-line videopalveluiden ja digitaalisen television avulla. Tavoitteena on mitata ja analysoida, kuinka sosiaaliset aspektit kuten koettu samanaikaisuus, tietoisuus ystävistä ja perheenjäsenistä sekä fyysinen läheisyys vaikuttavat videon katsomiskokemukseen.